Kasvihuoneviljelyssä kastelujärjestelmä on yksi tärkeimmistä tuotannon tukipilareista. Sen kautta kasvit saavat veden ja ravinteet, mutta valitettavasti joskus myös ei-toivottuja vieraita. Yksi yleisimmistä ja usein aliarvioiduista ongelmista on biofilmi: limainen mikrobikerros, joka muodostuu kastelulinjojen sisäpintaan ja voi heikentää sadon määrää ja laatua.

Miten biofilmi syntyy ja miksi se on ongelma?

Biofilmin kehitys alkaa, kun vapaasti vedessä liikkuvat bakteerit kiinnittyvät esimerkiksi kastelulinjan sisäpintaan. Ne alkavat erittää limamaista rakennetta, joka koostuu sokereista, proteiineista, lipideistä ja mineraaleista. Tämä kerros tarjoaa erinomaiset elinolosuhteet muillekin mikrobeille, kuten Pythium- ja Fusarium-sienipatogeeneille, jotka aiheuttavat vakavia juuristotauteja.

Biofilmi kehittyy kolmessa vaiheessa:

1. Kiinnittyminen: Bakteerit löytävät sopivan pinnan ja tarttuvat siihen.
2. Kypsyminen: Limakerros paksuuntuu ja mikrobit lisääntyvät.
3. Leviäminen: Osia biofilmistä irtoaa ja kulkeutuu veden mukana uusille pinnoille.

Kasvihuoneen olosuhteet, lämpö, runsas kosteus, ravinteikas kasteluvesi ja sopiva hapen määrä, tukevat biofilmin kasvua. Seurauksena kastelulinjat voivat tukkeutua, veden virtaus heikentyä ja taudinaiheuttajien määrä kasteluvedessä kasvaa. Samalla kasteluveden patogeenipitoisuus kasvaa, mikä lisää merkittävästi kasvitautiriskiä.

Puhdistus vil­je­ly­kau­den lopussa: ajoitus ratkaisee

Biofilmin torjunta onnistuu parhaiten viljelykauden päätyttyä, kun kastelujärjestelmä voidaan puhdistaa perusteellisesti ilman keskeytyksiä kasteluun. On hyvä muistaa, että kaikki puhdistusaineet eivät tehoa biofilmiin:

• Kloori desinfioi, mutta ei hajota biofilmin rakennetta.
• Teollinen vetyperoksidi menettää tehonsa heti joutuessaan kosketuksiin orgaanisen aineen kanssa.

Paras ratkaisu on hopealla stabiloitu vetyperoksidi, joka:

• Säilyttää tehonsa koko putkiston matkalla
• Hajottaa biofilmin rakenteen
• Tuhoaa siinä elävät mikrobit

Käytännössä putkisto täytetään ohjeenmukaisella liuoksella, annetaan vaikuttaa riittävä aika ja huuhdellaan huolellisesti. Näin irronnut biofilmi poistuu, ja järjestelmä on sekä puhdas että desinfioitu seuraavaa kautta varten.

On tärkeää huomata, että viljelypaussin aikana kastelujärjestelmän biofilmissä elävät mikrobit eivät häviä, vaan siirtyvät lepotilaan. Esimerkiksi pythium muodostaa paksuseinäisiä oosporeja, jotka voivat säilyä pitkään kuivassa tai kylmässä, jopa talvisten pakkasten yli, ja aktivoitua uudelleen olosuhteiden parantuessa. Tämä tekee puhdistuksesta ja desinfioinnista välttämättömän heti viljelyn päätyttyä, jotta patogeeni ei pääse leviämään seuraavaan tuotantokiertoon.

En­nal­taeh­käi­sy – puhtaat putket ympäri vuoden

Kun putket on saatu puhtaiksi, niiden ylläpito on helpompaa kuin uudelleen puhdistaminen paksun biofilmin jälkeen. Mikrobeja voi kuitenkin kulkeutua järjestelmään useista lähteistä: vesilähteestä, lannoitesäiliöstä tai huonosti puhdistetuista liitoksista.

Biofilmin kasvua voidaan ehkäistä annostelemalla jatkuvasti pieni määrä hopealla stabiloitua vetyperoksidipohjaista puhdistusainetta kasteluveteen. Tämä pitää tiputussuuttimet auki, ehkäisee taudinaiheuttajien leviämistä ja tukee tasalaatuista, runsasta satoa. Samalla vähenee kemiallisten kasvinsuojeluaineiden tarve.

Hyödyt vil­je­li­jäl­le

• Tasaisempi kastelu: Ei tukoksia, parempi veden ja ravinteiden jakautuminen.
• Pienempi tautipaine: Vähemmän patogeenien leviämistä kastelun kautta.
• Säästöt: Vähemmän hukkasatoa ja kasvinsuojeluainekustannuksia.
• Kestävämpi tuotanto: Puhdas kastelujärjestelmä tukee terveiden kasvien kasvua koko

Intra Hydropure – puhtaampi kasteluvesi

• Kastelujärjestelmien ja vesilähteiden puhdistukseen.
• Ehkäisee ja poistaa tehokkaasti biofilmiä.
• Parantaa vedenlaatua ja optimoi ravinteiden imeytymistä.
• Vähentää taudinaiheuttajia ja ehkäisee juuristotauteja.

Muista myös kas­vi­huo­neen yleinen puhtaus tautien ehkäisyssä:

Intra Multi Des GA – tehokas de­sin­fioin­ti koko kas­vi­huo­neel­le

• Kasvihuoneen, kasvihuonepintojen ja viljelylaitteiden desinfiointiin.
• Tuhoaa laaja-alaisesti bakteerit, virukset ja sieni-itiöt.
• Puhtaat olosuhteet edistävät kasviterveyttä ja parantavat satotasoa.

Viite: Karaguler, T., Kahraman, H. & Tuter, M. (2017). ELF-sähkömagneettisten kenttien vaikutusten analysointi bakteeribiofilmin poistossa. Biocybernetics and Biomedical Engineering, 2, 336–340.