Puutarhaliitto ja Kotimaiset kasvikset ry ovat julkistaneet vuosittain Vuoden Vihanneksen. Vuodesta 2024 nimi on laajentunut muotoon Vuoden Hedelmä ja Vihannes. Vuonna 2026 kunnian saa suomalaisten kestosuosikki: mansikka!
Mansikka ei ole marja, vaan hedelmä
Vaikka mansikasta puhutaan yleisesti marjana, kasvitieteellisesti se on hedelmä, joka kuuluu ruusukasvien (Rosaceae) heimoon. Mansikkasuvussa on yli 20 lajia, sekä lukuisia risteymiä ja lajikkeita.
Mansikan syötävä osa ei ole varsinainen marja, vaan kukkapohjus. Hedelmöityksen jälkeen kukkapohjus turpoaa ja muuttuu mehukkaaksi sekä makeaksi. Sen pinnalle kehittyvät pienet “siemenet” ovat todellisuudessa mansikan varsinaisia hedelmiä, pähkylöitä. Tämä tekee mansikasta kasvitieteellisesti epähedelmän.
Viljelyn historia
Mansikan viljely juontaa juurensa Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoille. Europpassa mansikka tunnettiin jo aiemmin, mutta sen viljely täällä aloitettiin vasta 1800-luvun alkupuolella.
Suomeen mansikka saapui puutarhakasviksi 1920-luvulla, ja laajeni peltoviljelyyn 60-luvulla. Nykyään kotimaisen mansikan satokausi on pidentynyt merkittävästi kasvihuoneviljelyn sekä avomaalla suojaharsojen käytön myötä. Suomessa viljellään noin 30 mansikkalajiketta, ja uusia, Suomen olosuhteisiin soveltuvia lajikkeita on jalostettu jo 60-luvulta lähtien.
Mansikan terveyshyödyt
Mansikassa on runsaasti C-vitamiinia, jopa enemmän kuin appelsiinissa, ja C-vitamiini myös kestää pakastusta hyvin, toisin kuin kuumuutta. Mansikka on lisäksi erinomainen folaatin ja kuidun lähde, mikä tukee ruoansulatusta ja suoliston hyvinvointia.
Mansikan sisältämät polyfenolit auttavat ennaltaehkäisemään sydän- ja verisuonitauteja sekä tyypin 2 diabetesta, ja antosyaanien on todettu hillitsevän syöpäsolujen kasvua. Matala energiapitoisuus tekee mansikasta terveellisen osan monipuolista ruokavaliota.
Mansikan kasvatus kotipuutarhassa
Mansikka on palkitseva ja suhteellisen helppo kasvi kotipuutarhassa. Se viihtyy aurinkoisella ja suojaisalla kasvupaikalla ravinteikkaassa, hyvin vettä läpäisevässä maassa, ja säännöllinen kastelu on erityisen tärkeää marjojen kehittymisen aikaan.
Rikkakasvien kasvua voi estää mansikka-/katekankaalla, joka auttaa myös pitämään maan kosteuden tasaisena ja marjat puhtaina. Kankaita ja kalvojaon saatavilla myös biohajoavina. Valitse terveet taimet ja istuta ne alkukesästä tai elokuussa. Harmaahometta voi ehkäistä istuttamalla taimet riittävän harvaan.
Puutarhamansikan ja luonnonvaraisen ahomansikan välikoko on kuukausimansikka, jota voi kasvattaa siemenistä.
Siemen Kuukausimansikka Alexandria
Sperli Kuukausimansikka Sperli’s Bowlenzauber
Oikealla hoidolla ja kasvupaikan valinnalla mansikka tuottaa runsaan ja maukkaan sadon vuodesta toiseen.
